Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus - The Bird (Lintu)

Original, Finnish lyrics:



Tuskin tunnen häntä ja kuitenkin

tulin häntä tapaamaan.

Hän on niin kovin kaunis vieläkin,

kun kääntyy minua katsomaan.

"Tämä yö on minulle viimeinen",

kuulen hänen sanovan.

"Olen sairas ja väsynyt ihminen

ja siksi lähteä haluan.

Sinä tiedät jo jotakin elämästä,

jotain tiedän minäkin.

Kun vain uskallat lakata pelkäämästä

paratiisin saat takaisin."

Hän vielä jatkaa kyynelet silmissään

sanaa jokaista painottaen.

Hän pitää kättäni tiukasti kädessään

ja sanoo silmiin katsoen:

"En kadu ketään niistä, joita syliini suljin

- heitä sentään rakastin.

Itken kaikkia niitä,

joiden ohitse kuljin,

joita väistin ja pakenin.

Sillä aina, kun ihmisen lähelle päästin,

löysin lähelle itsekin,

mutta jos itseäni

varjelin ja säästelin

heti eksyin ja palelin."



Hänen katseensa sammuu, hän huokaisee.

Hänen otteensa raukeaa.Siinä samassa silmiä häikäisee

ja huoneen ikkuna aukeaa.

Kun jälleen katson häntä, hän muuttunut

onkin linnuksi edessäin

ja linnun siipeä puhtaan valkoista

minä pidänkin kädessäin.

Lintu nousee ja lentoon jo lehahtaa,

minä paikalle yksin jään.

Hahmo taivaan korkeuksiin loittoaa,

huone humisee tyhjyyttään.

Istun hiljaa vielä ja muistelen

hänen viime sanojaan.

Niitä puoliääneen toistelen

kun hän on mennyt menojaan.

"En kadu ketään niistä, joita syliini suljin

- heitä sentään rakastin.

Itken kaikkia niitä, joiden ohitse kuljin,

joita väistin ja pakenin.

Sillä aina, kun ihmisen lähelle päästin,

löysin lähelle itsekin,

mutta jos itseäni varjelin ja säästelin

heti eksyin ja palelin."

________________________



English lyrics:



I barely know her and still

I came to see her.

She's still so very beautiful,

when she turns to look at me.

"This night will be my last",

I hear her say.

"I'm a person, who's sick and tired

and that's why I want to go.

You know something about life already,

I know something, as well.

When you merely dare to stop being afraid

you'll get back the paradise."

She continues, with tears in her eyes

emphasizing every word.

She keeps my hand tightly in hers

and looking into my eyes, she says:

"I don't regret anyone of those I embraced

- at least I loved those people.

I cry for all those people,

whom I disregarded,

whom I avoided and ran away from.

Because, every time I let a person close to me,

I got close to them, as well,

but if I protected and reserved myself

I instantly got lost and felt cold."

Her gaze fades away, she sighs.

Her grip breaks away.

Instantly the glare blinds me

and the window of the room opens.

When I look at her again, she has turned

into a bird in front of me

and I'm holding in my hand

a clean white bird's wing.

The bird rises and takes wing,

I stay there on my own.

The figure recedes high on the sky,

the room is silent.

I continue to sit still and reminisce

her last words.

I repeat them under my breath

when she has gone.

"I don't regret anyone of those I embraced

- at least I loved those people.

I cry for all those people,

whom I disregarded,

whom I avoided and ran away from.

Because, every time I let a person close to me,

I got close to them, as well,

but if I protected and reserved myself

I instantly got lost and felt cold."

_________________________



Link to the song:

https://www.youtube.com/watch?v=T3Sk9XsH3Wc